Keikkaraportti 6.1.2008, Goa
Sunnuntai-iltana tarjoutui vihdoin mahdollisuus kuunnella elavaa musiikkia kun Prem Joshua & The Band heitti ulkoilmakeikan taalla Goalla, Vagatorissa. Saksalaissyntyinen moni-instrumentalisti on ilmeisen suosittu nailla kulmilla, muovituolirivistot olivat kansoitetut ja liikunnallinen hippinuoriso hytkyi istumapaikkojen reunoilla. Ikajakauma keikalla oli suomalaisittain hammentava. Edessani istui arviolta 80-vuotias nainen ja jo mainitut uusiohipit olivat nahneet elamaa vajaan neljasosan siita. Suomessa vastaavaa nakee kaiketi vain Jari Sillanpaan keikalla. Tai ulkomaisten comeback-bandien jalleennakemisten yhteydessa.
Itse keikka oli varsin tunnelmallinen. The Band veivasi funkilla ja reggaella rytmitettya musiikkiaan ja maestro nappaili sitaria seka valista puhalteli bambuhuiluunsa ja saksofoniinsa.
Lansimaisittain perinteisten bandisoittimien yhdistely itamaisiin soittimiin kuulosti mukavan tuoreelta ainakin sahkokitaran murinaan tottuneelle korvaparilleni, vaikkakin paikoittain melodiat kuulostivat turhan tavanomaisilta.
Nautinnollinen keikka kuitenkin oli, eika miljoo tunnelmaa ainakaan latistanut. Hienoinen pettymys oli keikan viimeisena kuultu "Shiva Moon", joka edusti sita helvetillista trancea, jolta toivoin valttyvani taalla oloni aikana. Taisin olla kuitenkin mielipiteineni ainoa, silla viimeinen kappale liikutteli yleisomerta kiivaimmin.
Eras ulkomusiikillinen huomio keikalta:
lattian rajaan uurrettu pisuaari on varmasti helposti huollettava, mutta ilmaston saneleman jalkinevalinnan (varvastossut/sandaalit) vuoksi saa aikaan ikavan tunteen. Samainen ilmasto onneksi kuivattaa kosteat varpaat nopeasti.
Itse keikka oli varsin tunnelmallinen. The Band veivasi funkilla ja reggaella rytmitettya musiikkiaan ja maestro nappaili sitaria seka valista puhalteli bambuhuiluunsa ja saksofoniinsa.
Lansimaisittain perinteisten bandisoittimien yhdistely itamaisiin soittimiin kuulosti mukavan tuoreelta ainakin sahkokitaran murinaan tottuneelle korvaparilleni, vaikkakin paikoittain melodiat kuulostivat turhan tavanomaisilta.
Nautinnollinen keikka kuitenkin oli, eika miljoo tunnelmaa ainakaan latistanut. Hienoinen pettymys oli keikan viimeisena kuultu "Shiva Moon", joka edusti sita helvetillista trancea, jolta toivoin valttyvani taalla oloni aikana. Taisin olla kuitenkin mielipiteineni ainoa, silla viimeinen kappale liikutteli yleisomerta kiivaimmin.
Eras ulkomusiikillinen huomio keikalta:
lattian rajaan uurrettu pisuaari on varmasti helposti huollettava, mutta ilmaston saneleman jalkinevalinnan (varvastossut/sandaalit) vuoksi saa aikaan ikavan tunteen. Samainen ilmasto onneksi kuivattaa kosteat varpaat nopeasti.
